BLOG Tekoäly muutti koodarien pe......
BLOG Tekoäly muutti koodarien pe......
BLOG Tekoäly muutti koodarien pe...
Teksti julkaistu myös Oamkin Journalissa.
Tekoäly on mullistanut ohjelmistokehityksen pelisäännöt. Senior-tason ohjelmistokehittäjät tuottavat nyt enemmän kuin koskaan tekoälyavusteisten työkalujen avulla. Samalla junior-tason ohjelmistokehittäjien asema työmarkkinoilla on heikentynyt. Yritykset palkkaavat mieluummin kokeneita tekijöitä tai ostavat osaamista konsulttitaloilta, jolloin vastavalmistuneille alalle tulijoille ei jää tilaa.
Tekoälyavusteiset ohjelmointityökalut ovat kasvattaneet huomattavasti kokeneiden ohjelmistokehittäjien tuottavuutta kuluneen vuosikymmenen aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksittäinen kokenut senior-tason ohjelmistokehittäjä voi saada aikaan moninkertaisesti enemmän tulosta kuin aiemmin. Kokeneen kehittäjän rooli onkin muuttumassa yhä enemmän koodin kirjoittajasta AI-tuotosten valvojaksi ja ohjaajaksi.
Senior-tason kehittäjien tuottavuusloikka on heijastunut suoraan vastavalmistuneiden junior-tason työmahdollisuuksiin jo useiden vuosien aikana. Generatiivinen tekoäly pystyy nykyään tuottamaan runsaasti peruskoodia, automatisoimaan toistuvat ohjelmointitehtävät sekä jopa korjaamaan yksinkertaisia virheitä. Näin ollen monet sellaiset työtehtävät, joita on ennen annettu uransa alussa oleville, hoituvat nyt tekoälytyökalujen avulla.
Tämä on merkittävä syy siihen, miksi vastavalmistuneilla on ollut viimeisten vuosien aikana entistä vaikeampaa löytää ensimmäinen työpaikka ohjelmistoalalta. Monet yritykset ovatkin avoimesti todenneet palkkaavansa mieluummin kokeneita tekijöitä kuin vasta-alkajia, mikä on johtanut junior-tason roolien vähentymiseen.
Esimerkiksi 1.10.2025 duunitori.fi-työnhakupalvelun avoimiin työpaikkoihin koko Suomen tasolla ”ohjelmoija”-hakusanalla löytyi vain 126 avointa työpaikkaa. Oulun alueella vastaavalla hakusanalla löytyi vain 10 avointa työpaikkaa. Näiden hakuilmoitusten seasta on vaikea löytää työpaikkailmoitusta, johon vastavalmistuneella olisi mahdollista hakea. Hakusanalla ”Junior software developer” -löytyi vain yksi työpaikka koko Suomen alueelta.
Tekoäly toimii tässä kehityksessä katalyyttinä. Kun yksi kokenut kehittäjä tekoälyn tukemana voi hoitaa useamman juniorin työt, ja yritysten tarve rekrytoida uutta työvoimaa keskittyy mieluummin harvoihin kokeneisiin osaajiin.
Tuomas Jomppanen StartupOulusta on huolissaan ohjelmistoalan kehitystrendistä:
“Juniori-tason koodareiden asemaa vaikeuttaa sekin, että IT-konsulttifirmat eivät juuri palkkaa uransa alkuvaiheessa olevia kehittäjiä vakituisiin asiakasprojekteihin. Konsulttitalojen asiakkaat – usein suuret yritykset tai julkishallinto, maksavat korkeita laskutushintoja ohjelmistokehittäjien työstä, ja he odottavat saavansa rahoilleen vastinetta kokeneiden asiantuntijoiden osaamisella.”
Pelkkä tutkinto tai kurssitodistus ei valitettavasti riitä vakuuttamaan työnantajia. Työnantajat haluavat nähdä, että hakija osaa oikeasti koodata ja ratkaista ongelmia käytännössä. Nykyisessä tilanteessa junior-tason koodarin usein ainoa realistinen tapa napata ensimmäinen työpaikka on niin sanottu “kotikoodaus” eli oman osaamisen kehittäminen itsenäisesti projekteilla ja konkreettisten näyttöjen luominen.
Tämä ”kotikoodaus” ei ole mikään uusi ilmiö. Ylen uutisen mukaan monella vastavalmistuneella tai työkokemusta vailla olevalla koodarilla on jokin itse suunniteltu ja toteutettu harjoitusprojekti tai demotuote, jota he käyttävät käyntikorttinaan työnhaussa. Tämä voi olla vaikkapa harrastuksena tehty mobiilisovellus, pienimuotoinen peli, verkkosivusto tai kontribuutio avoimeen lähdekoodiin. Tämä voi olla mikä tahansa konkreettinen työnäyte, joka on osoitus luovuudesta, koodaustaidoista ja ongelmanratkaisusta. Työnantajat arvostavat tällaisia näyttöjä, sillä juuri ne voivat erottaa hakijan suuresta massasta.
Moni nuori kehittäjä pohtii tulevaisuuttaan työmarkkinoilla, eikä syyttä. Tekoäly on muuttanut työnkuvia nopeasti, ja monelle opiskelijalle ensimmäinen työkokemus tuntuu siirtyvän koko ajan kauemmas horisonttiin.
Oamkin koordinoimat startup-ohjelmat pyrkivät vastaamaan haasteeseen tarjoamalla opiskelijoille erilaisia mahdollisuuksia kehittää omia yrittäjyystaitojaan. Oman osaamisen kaupallistaminen voi olla yksi ratkaisu haasteellisessa työmarkkinatilanteessa. Mitä jos ensimmäinen työpaikka olisikin omassa yrityksessä?
Tämän periaatteen mukaisesti oman ohjelmistotuotteen rakentamista ja myymistä pääsee harjoittelemaan marraskuun lopussa käynnistyneessä KoodiKorneri-työpajasarjassa (kuva 2). KoodiKornerin idea on yksinkertainen: oppiminen tapahtuu tekemällä. Työpajoissa osallistujat suunnittelevat ja luovat alusta alkaen oman SaaS (software-as-a-service) -tuotteen, hyödyntävät moderneja koodaamisen työkaluja ja ennen kaikkea kokoavat konkreettista näyttöä osaamisestaan potentiaalisille työnantajille ja asiakkaille. Valmis tuote syntyy tekoälyavusteisesti tunneissa, ei kuukausien koodaamisella.
Omien sivu- tai harrasteprojektien kehittäminen on erittäin suositeltavaa, sillä niiden kautta saa arvokasta kokemusta ja konkreettista näyttöä omasta osaamisesta, jotka voivat merkittävästi helpottaa ensimmäisen työpaikan saamista, kommentoi projektiasiantuntija ja KoodiKornerin vetäjä Tuomas Jomppanen StartupOulusta.
Business Corner on Oamkin ylläpitämä tila ja alusta, jossa kehitetään Oulun korkeakouluopiskelijoiden startup-toimintaa. Toiminta on avointa kaikille eli myös korkeakoulun ulkopuoliset jäsenet voivat tulla mukaan. Kokeneet startup-mentorit päivystävät tilassa keskiviikkoaamuisin klo 9.30–11.30 ja ovat valmiita auttamaan liikeidean sparrailussa.
Vain puolessatoista vuodessa Business Cornerista on kehittynyt Oulun opiskelijayrittäjyyden keskus – paikka, jossa opiskelijat voivat kehittää, testata ja perustaa tulevia kasvuyrityksiä jo opintojensa aikana. Vuonna 2025 Business Cornerin toimintaan on osallistunut yli 1100 henkilöä, ja sen yhteisöön kuuluu jo 120 jäsentä. Tällä hetkellä on käynnissä 35 startup-projektia, ja kuusi Oamkin opiskelijan perustamaa yritystä on jo rekisteröity.
